Umpikujasta uuteen suuntaan

Henkilökohtainen matka, kokemukset ja oivallukset ovat tärkein syy siihen, että minusta on tullut yrittäjä, valmentaja ja energiahoitaja. Blogin alkajaisiksi kerron hieman elämästäni ennen suunnan löytymistä. Kokemusten lähteistä ammennan myös jatkossa oivalluksia ja näkökulmia henkisen kasvun ja ihmiselon aiheisiin. Tervetuloa Hiluversumin blogin pariin!

Umpikujasta uuteen suuntaan

Minun henkinen kasvuni lähti liikkeelle siitä, että voin huonosti. Olin ahtaalla ja ahdistunut itseni ja elämäni kanssa. Olin toivonut ja odottanut muutosta, olin tehnyt pieniä pyrähdyksiäkin. Yritin! Tiedättehän ne naisten lehtien ja self help-kirjallisuuden kolme konstia ja viisi keinoa. Neuvoja on maailma täysi.

Petyin (eniten itseeni), lannistuin, tyydyin, totuin. Ja toisaalta, pala oli liian suuri purtavaksi ja näköalat suppeat. Nyt jälkeenpäin, kaiken opiskelemani jälkeen ymmärrän, että olin tuolloin hermostollisessa lamaannuksen tilassa. Selviytymismoodissa. Sisäinen turva ja tasapaino oli ollut hukassa jo pitkään. Kiitos hermoston: pärjäsin ja selvisin aikanaan kaiken läpi. Selvisin, vaikka minulla ei ollut voimavaroja sen enempää, ei keinoja, eikä taitoja.

Maton reunalta hyppy tuntemattomaan

Ehkä se oli elämänhalua, tai ehkä vähän vahinko, mutta muutos lähti liikkeelle pienen pienistä askeleista. Aloin tehdä asioita, loputtoman ajattelemisen ja aikomisen sijaan - tai ehkä pikemminkin sen lisäksi... Eihän se kovin tietoista tai pitkäjänteistä ollut mutta jotain kuitenkin. 

Aloin venyttellä iltaisin pienellä keittiönmatolla. Huomasin ilmestyväni paikalle säännöllisemmin. Motivaatio lisääntyi kun alkukankeuden jälkeen alkoikin tulla hyvä olo ja mielenmaisemaan-kin löytyi hieman väljyyttä. Kun täytin kolmekymmentä vuotta ilmoittauduin nykytanssitunneille ja aloitin sirkusharrastuksen. En ollut tehnyt mitään sellaista koskaan aiemmin. Aluksi se ravisteli mukavuusalueen reunojani niin paljon, että melkein jätin leikin kesken. Ja silti (tai ehkä juuri siksi) se oli riemastuttavinta mitä oli tapahtunut pitkään aikaan! Elämääni tuli iloa, onnistumisia ja uskallusta. Jotain uutta ja raikasta, happea ja hauskuutta.

Pienten valintojen voima

Hankalimmat kysymykset eivät ratkenneet vielä pitkään aikaan, mutta jumittuneeseen ja ahdistuneeseen olemiseen ja elämiseen tuli uusia sävyjä. Pienet valinnat ja sitoutuminen omaan hyvinvointiin ihan minimaalisin askelinkin alkoivat viedä uuteen suuntaan. Niiden valintojen, mutta myös tyytymättömyyteen ja elämän mahdottomuuteen johtaneiden valintojen myötä, minä olen tänään tässä.

Sydämenä kompassi ja navigaattorina ilo – ja jokaisen oppaana oma sydän ja oma ilo!

Mikä sinua ilahduttaisi ja keventäisi tänään? Tai mikä liikuttaisi jämähtäneitä asetelmia? Mitä jos et tuomitsisi arkisia, helposti saatavilla ja valittavissa olevia asioita, ärsyttävänkin halpoja tai ilmeisiä vaihtoehtoja. Mitä jos sinun ei tarvitsisi ansaita iloa? Mitä mahdollisuuksia voisit sallia itsellesi tänään? Kuinka voisit yllättää itsesi? Vaikka vähän huvikseen, kokeillen, leikitellen, houkutellen. Ihan vaan koska voit – koska todella voit, jos uskallat laittaa riman aluksi niin alas, että varmasti onnistut!

Yllä inspiraatioksi joitakin kuvia, joissa uutta luova energia liikkuu. 

Kaikki tämän sivun kuvat ovat avioeron tunnekokemuksia kuvittaneesta Morsiuspuvunmatka-valokuvanäyttelystä.

Kuvat: Minna Tuupanen. Kampaus, meikki, puvustus: Sari Voutilainen.